Mitä on buddhalaisuus?
Buddhalaisuuden perusajatukset ovat yksinkertaisia ja käytännöllisiä: Mikään ei ole lukkoon lyötyä tai pysyvää. Teoilla on seurauksia. Muutos on mahdollista. Historiallisen Buddhan opetus kysyy aina: Mistä johtuu elämän epätyydyttävyys ja rajoittuneisuus? Kuinka rajoittuneisuudesta voi vapautua? Kaikki buddhalaiset opetukset ja menetelmät pyrkivät vastaamaan tähän kysymykseen, mutta viime kädessä jokaisen on löydettävä vastaus oman kokemuksensa kautta.
Onko buddhalaisuus uskonto?
Joillekin on, joillekin ei. Siinä mielessä se ei ole uskonto, että olisi omaksuttava määrättyjä uskomuksia, elettävä tietyllä tavalla tai noudatettava tiettyjä sääntöjä. Buddhalaisuuden voi ajatella olevan henkinen perinne, näkemys todellisuudesta, harjoituksen polku. Mutta kuten Triratnan perustaja Sangharakshita on todennut: Polkukin on vain vertauskuva. Viime kädessä ihminen itse on polku.
Mitä on buddhalainen harjoitus?
Buddhalainen harjoitus jaetaan perinteisesti eettisyyteen, meditaatioon ja viisauteen. Nämä eivät ole erillisiä asioita vaan toisiaan tukevia “työmaita”. Eettinen harjoitus luo edellytyksiä meditaation syventymiselle, ja meditaation kautta avautuu mahdollisuus tutkia omaa kokemustaan haastavalla tavalla.
Todellisuus ei ole sattumanvaraista. Buddhalainen harjoitus perustuu tähän ajatukseen. Se, millä asenteella elän elämääni tällä hetkellä, määrittää elämäni suuntaa jatkossa. Tähän perustuvat myös buddhalaisuuden eettiset ohjeet. Ne ilmaisevat yleisellä tasolla sen ajatuksen, että myönteisillä, anteliailla ja viisailla teoilla on hyviä seurauksia, kun taas itsekeskeisillä, ahneilla tai harhaisilla teoilla on huonoja seurauksia. Seuraukset eivät tietenkään aina ole ilmiselviä tai välittömiä. Buddhalainen etiikka ei ole syiden ja seurausten etiikkaa. Olennaista ovat mielentilat ja aikomukset. Kaksi tekoa voi näyttää ulkoisesti samanlaiselta, mutta mielentilat ja aikomukset niiden taustalla voivat olla aivan erilaisia.
Mitä on tietoinen elämä?
Buddhalainen harjoitus tapahtuu tässä ja nyt. Se tapahtuu kotona, työpaikalla, vapaa-ajalla, yksinäisyydessä, ihmisten seassa. Se on välittömän kokemuksen kohtaamista. Se on omassa kehollisessa ja emotionaalisessa kokemuksessa elämistä. Se on tietoisuuden voiman löytämistä.
Omien mielentilojen tietoinen ja vastuullinen kohtaaminen ei tietenkään ole aina helppoa. Vastassa voi olla aluksi pelkkää kipua ja kitkaa. Siksi on tärkeää löytää luottamus siihen, että kokemusta kohti kääntyminen kannattaa. Se on aina loppujen lopuksi parempi vaihtoehto kuin väistäminen ja pakoilu. Buddhan sanoin: Opetuksella on aina yksi ja sama maku. Se on vapauden maku.
Ystävällinen elämä
Sangharakshita
Ystävällisyys tai hyväntahtoisuus on ominaisuus, jossa on voimaa ja syvyyttä. Sangharakshitan kirjoittama Ystävällinen elämä näyttää, kuinka ystävällisyyden eri puolia voi harjoittaa ja vahvistaa jokapäiväisessä elämässä. Buddhan opetuksessa rakastavaa ystävällisyyttä kutsutaan nimellä metta.
Käännös: Sridevi
Alkuteos: Living with Kindness: The Buddha’s Teaching on Mettā (Windhorse publications)
Mitä buddhalaisuus on
Chris Pauling
Chris Pauling esittelee buddhalaisuuden tällä tulostettuna noin 25-sivuisella kirjoituksella ”Mitä Buddhalaisuus on” (Introducing Buddhism)
Tämä teksti on saatavana myös kirjana.
Kustantaja: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, FWBO ry